Kovasti näytän pitävän tämän kaltaisista pihoista, joten pitänee johonkin kohtaan pihalle sijoittaa tuollainen ”pikkukivi/ laatoitusta, heinäpuska ja penkki” -paikka. Pikkukivien seasta kasvavat puutkin ovat tosi kauniita. Ollaan nyt ihasteltu kirsikkapuiden kukintaa ja mietitty sopisiko sellainen käkkärämänty maisemaan meidän pihalle. Ehkäpä ei, mutta se toisaaltaan vaan nostaisi sen upeaa kukkivaa ulkoasua entisestään esille muuten niin karusta ympäristöstä. Jotain perinteisempääkin kasvillisuutta pihalle haluaisin, mutta varmaankin aika pienellä painotuksella. Muuten täytynee edetä suhteellisen rouhealla linjalla, että puutarha ja piha sointuvat ympäröivään luontoon mahdollisimman hyvin.

Pidän hirveästi myös tällaisista ylitsevuotavan vehreistä pihoista. Tällaista tunnelmaa voisi tavoitella hyötypuutarhassa. Jonkin terassin tai kulkutien vierelle voisi istuttaa kasveja noin, että ne tuntuvat valtaavan kaiken tilan.

Yllätin ihan itseni ihastelemalla tuota kirkkaanpunaista villiviiniä vihreän vuorimännyn parina. Yleensä en ole punertavista sävyistä puutarhoissa/kasveissa pitänyt, mutta varsinkin villiviinit ovat hurjan kauniita kesä- ja syysvärityksineen. Ehkäpä jonkin pergolan voisi jättää villiviinin valloitettavaksi. Tässä alimmaisessa kuvassa on jo aikalailla sitä rouheampaa tunnelmaa kasvituksessa, mikä istuisi meidän tontille upeasti. Yllättäen pidän jopa noista hopeisista heinätupoista. Mutta kuten jutun otsikkokin kertoo, olen ihan pihalla, mutta aikaahan tässä on näitä asioita pyöritellä!