Sunnuntaille meillä oli ohjelmassa jääkaapin ja pakastimen asennus, koska niitä toivottiin paikoilleen ennen Kannustalon näyttöä. No, lauantaina saatiin masiinat kannettua jo sisälle asti, sekin oli jo pieni voitto. Jääkaappi kannettin kaksistaan nokkakärryjen kera (tosin jäin melkein kaapin alle portaissa ja löin pääni siinä samalla rima-aitaan, d´oh) ja pakastinta varten saatiin onneksi apumiehiä kahdella eri kerralla. Näitä asennusohjeita aloin sitten heti ensimmäisenä sunnuntaina selaamaan ja kyllä hymy siinä hyytyi! Osa kuvista oli ihan hepreaa ja kun tuota hommaa sitten tehtiin niin osa vaiheista oli kokonaan ohjeistamatta. Mutta kaikkein eniten mua kylmäsi ajatus siitä, että mun pitäisi olla Mikon kaverina NOSTAMASSA pakastinta paikoilleen.

Tässä oli nää jääkaapin ohjeet, pakastinta varten oli ihan tollanen A4 kirjanen, jonka selkeys oli ihan muinaista sumeriaa. Hirveesti oli kaikenmaailman vipstaakia ja hilavitkutinta pikkupussukoissa, joille piti arvailla paikkoja ja käyttötarkoitusta.

Pakastimen asennuksessa oli pari muuttujaa, koska keittiönkaappimme oli erilainen, kuin mihin pakastin oli ohjeistettu asennusraamatussa asennettavan. Ensinnäkin se oli pitänyt vain työntää paikoilleen 35 senttiseen koloon. No meillähän oli kiinteä ylä- ja alahylly jo asennettuna ja samoin parimeetrinen etulevy. No pistosahan ostoon piti siis lähteä kesken päivän, että päästäisiin kokeilemaan auttaisiko pelkkä kolon tekeminen. Tätä jo lauantaina tuumailtiin ja siitähän mä aloin jo jännäämään sitä pakastimen nostamista, tai ei se nostaminen, mutta se alaspäin suuntautuva liike jänskätti, kun pieneen koloon piti portsarin kokoinen laite saada mahtumaan ja sileällä pinnalla jotenkin saada ote pysymään ettei se rysähdä alas ja mene rikspoks.

 
No mullapa jäi sitten käteen tuollainen liukukori, pistosahan shoppaus rautakauppareissulta, jonka sitten kylmäkalusteahdistuksen hoidoksi ajattelin asennella. Ihanaa vaihtelua! Ei tarvitse ohjeita, pari liikkuvaa osaa ja 4 ruuvia, ai että kun oli kivaa!! Kaikki mitatkin meni aika lonkalta ihan nappiin!

Tässä mun hurja työkalu kokoelma. Pari mittaa, talouden tän hetken ainut kynä, mattoveitsi ja pari ruuvin väännintä tollanen käsi- ja sähkökäyttöinen, suosittelen jälkimmäistä! On se vikkelä!

No tosta liukukoristahan se piiperrysinto vaan kasvoi ja kekkasin samantien iskeä bideesuihkun pidikkeenkin paikoilleen. Paikan mallausta summamutikassa ja ruuvilla vaan seinään, lopullinen hienosäätö tehtiin raa´alla voimalla, kun toi tötsä jäi vähän vinoon.

Tällainen siitä kolosta sitten tuli, Mikko mestaroi pistosahan kanssa hienon kolon tuohon alahyllyyn. Mutta seuraava tenkkapoo oli jo tuloillaan sillä kun saimme pakastimen ensimmäisen kerran nostettua koloon, olikin sitten ylähylly tiellä, voi siisus. Ja sekin oli sitten pistettävä silpuksi, että saatiin tarpeeksi tilaa kääntää toi kaappi paikoilleen siis toisella kerralla. Kylläpä tuli taas ähisteltyä! Ja jäipä sitten jokunen vipstaakki asentamatta, kun oli sitten tuo kaappi ihan erilainen kuin ohjeissa, mutta hyvä siitä tulee!

Sitten savotta onkin jatkunut lauantaina shoppailtujen Ikea mööbeleiden kasaamisessa, mutta tämän koitoksen jälkeen ne tuntuvat ihan legoilta.