Etupihalle tontin sisäänajon viereen olen jo maarakennusvaiheessa kaivuuttanut ison kuopan puuta varten. Paikalle sopivaa puuta on etsitty ja mietitty jo vuoden päivät. Jalo lehtipuu on ollut mulla se pääsijainen toive ja vaihtoehtoina ovat pyörineet ainakin: Lehmus, Hevoskastanja ja Jalava. Mutta ihan sattumalta aitataimia netistä metsästäessäni osuin Kartiotammeen. Tuollaisesta lajikkeesta en ollut ikinä kuullutkaan, enkä ainakaan missään livenä nähnyt. Tammi olisi ollut ihan ensimmäisenä jalopuu listallani, mutta se kun kasvaa niin mahdottoman isoksi sitten vanhemmalla iällä, joten se tipahti listalta heti. Mutta Kartiotammihan on ihan täydellinen. Latvus on pitkä ja kapea, joten se mahtuu pieneen tilaan.
Infoa:
KORKEUS 6-10m. Taimet yleensä varrennettuja. Tammen latvaan päin kapeneva kartiomainen muoto. Oksat voimakkaasti pystyssä runkoa vasten. Hyvä ja arvokas vaihtoehto kun tarvitaan kapeaa, pylväsmäistä puuta. Au. Vyöhyke 1-3.
Kasvupaikkavaatimukset
”Tammi tulee toimeen laihassa maaperässä, mutta parhaiten se menestyy syvämultaisessa, runsasravinteisessa, savensekaisessa lehtomaassa. Ruotsissa ja Keski-Euroopassa tammi menestyy myös jäykällä savimaalla, mutta Suomessa sellainen kasvupaikka saattaa olla tammelle liian kylmä. Tammi ei viihdy paksuturpeisella maalla, mutta se sietää lyhytaikaista tulvaa. Karuilla ja kuivilla kasvupaikoilla tammi kasvaa hitaasti ja siitä tulee pensasmainen, mutkainen ja oksainen (Almgren ym. 1984, Tyystjärvi 1994, Valkonen ym. 1995). Vaikka tammella ei ole erityisvaatimuksia kasvupaikan suhteen, voi edullisella ravinnetilanteella olla levinneisyysalueen pohjoisrajalla merkitystä kokonaisstressin vähentäjänä (Solantie 1983).
Syvän juuristonsa ansiosta tammi tulee toimeen myös näennäisen kuivilla kasvupaikoilla yhdessä männyn kanssa. Metsätaloudellisessa mielessä tammea kannattaa kasvattaa hienojakoisilla kivennäismailla, joissa on vähintään 60 cm, mieluummin yli metri kivennäismaata. Nuorena tammi voi kasvaa hyvin karummallakin maalla, mutta kasvu hidastuu juurten kohdatessa pohjamaan (Almgren ym. 1984, Skult 1965).
Suunniteltaessa tammen kasvattamista on tärkeintä valita paikallisilmastoltaan ja maaperältään lämmin kasvupaikka. Lisäksi on käytettävä ilmastollisesti kestäväksi tunnettua siemenalkuperää. Kasvupaikan valinta korostuu erityisesti luontaisen levinneisyysalueen pohjoispuolella. Huonosti valitun kasvupaikan pahin uhka ovat pakkasvauriot, joihin ei muilla toimilla voida vaikuttaa (Valkonen 1996).”
Tammi on erittäin pitkäikäinen puu ja se saattaa saavuttaa yli 2000 vuoden iän. Suomen vanhimpien tammien arvioidaan olevan noin 400 vuotiaita. Suomen paksuin tammi kasvaa Piikkiössä ja se on ympärysmitaltaan 766 cm. Meidän Kartiotammesta nyt ei taida tuollaista jättiläistä onneksi kasvaa.