Tällainen se oli, The kaappi, The löytö, pitkän etsinnän tulos. Kun sopiva kaappi löytyi sopivaan hintaa, siis 60€!!! Ja sopivan läheltäkin vielä, Hämeenlinnasta, ni pakkohan se oli huutaa, ja vielä ”huuda heti omaksi” nappulaa painoin pienen harkintasekunnin jälkeen. Mutta kuuellakympillä The kaappi oli mun.
Juhannuspäivänä, siis just silloin kun edellisenä yönä maailmaa parantaneet, yrittävät parantaa itseään, Mikko aneli jo aamusta saisiko hän alkaa jo pakkeloimaan kaappia. Joo, siis mulle jäi sit se hiontapuoli, vaikka pakkelointi on ehkä syömisen jälkeen yksi lempipuuhiani, ehkä. No siinähän se päivä sitten menikin koloja paikaten ja uskomatonta määrää lakkaa hioessa. Kuvasta huomaa, että vanha lakka punkee vieläkin pakkelin läpi. Onneksi kaappia ei ollut tarkoitus maalata valkoiseksi, se olisi kyllä vaatinut pohjamaalauksen.
Kaappi siirettiin hionnan jälkeen eteisestä verstaaseen eli kodinhoito-kylpyhuone, varasto, vaatehuone, pyykkitupa tilaan. Läjä lehtiä alle ja maalitela käteen. Mikkohan se sit telaili ja mä pikkusella pensselillä maalailin kaikki ”tost vielä” -kohdat. Maalina oli Granitista ostettu mattamusta maali, jota meni melkein 2 purkillista. Tosin maalattiin tuolikin, mutta se on eri juttu se.
Maali peitti jo hyvin ekalla maalauskerralla, mutta varmuuden välttämiseksi maalattiin kaappi kahteen otteeseen. Pintakuivaksi se kuivui tosi nopsasti, mutta uuden maalin sai iskeä pintaan 12h kuluttua. Mukavaltahan se mattapinta näytti, kaapista olisi kyllä tullut liian ”hieno”, jos maalissa olisi ollut kiiltoa. Maalattuun kaappiin piti sitten tietenkin keksiä vetimet ja käväisin sitten K-raudasta shoppaamassa valurautaiset rengasvetimet kaappiin, ne oli jo mukavasti valmiiksi mattamustat. Sithän tää ammattilainen niitä vedinten reikiä poratessa sai poranterän katkeamaan keskelle porattavaa reikää, mut onnex oli molemmat ovet siinä vaiheessa rei´itetty.
Tällainen siitä sitten tuli! Parempi mitä odotinkaan, ja ulos vedettävät hyllyt ovat käytössä superkätevät.