Onkohan sitä tullut vanhaksi vai mitä, hä, kun en ole niin hirveän peräänantamaton? Kompromissien tekeminen ei jostain syystä tunnu niin pahalta, mitä olisin voinut ennen tähän projektiin ryhtymistä kuvitella. Olen esim. aina inhonnut, joo-o, puutaloja. Varmaan jostain lapsuuden aikojen vanhoista puutaloista muistan kuinka ne tuoksuivat kostean ummehtuneille ja lattiatkin narisivat 8 vuotiaan alla ärsyttävästi. Niin ja ne palaa ja homehtuu, pieniä sieniä on siellä täällä. Näin taisin pitkään puolustella haluani rakentaa kivitalon. Meille tulee puutalo!
Olen aina rakastanut yksinkertaisia asioita, selkeitä linjoja ja konstailemattomuutta. Nykyisessä asunnossamme poistatimme mm. kylpyhuoneen perinteisen kattopaneelin ja tilasimme muutostyönä kipsilevykaton spottivalaisimin. Tasaista levypintaa…aahh. Meille tulee paneelikatot kaikkiin tiloihin!
En pidä väliovista tai pidän avoimuudesta, positiivisuuden kautta on parempi asia esittää. Nykyisessä asunnossamme väliovet on vain WCssä ja kylpyhuoneessa. Arvaatteko? Meille tulee Valoon joka ikisen tilan väliin ovi!
Ja mikä oudointa, mikään näistä asioista ei mua lopulta häiritse (juuri ollenkaan, no vähän, muttei niin paljon kuin olisin kuvitellut)
Aika paljonkin on toki tullut kotiinkin päin, monta unelmaa tulee toteutumaan Valon myötä. Piis änd laav!